Hieman yli vuosi sitten olin päättänyt aiheen väitöskirjalleni, tai ainakin aihepiirin (ympäristö- ja kestävyyskasvatus kouluissa). Sitä sitten tarkennettiin ja tarkennettiin ohjaajani kanssa teamsin välityksellä käydyissä keskusteluissa. Hyvin pian kävi ilmi, että en ehtisi laatia tutkimussuunnitelmaa syksyn 2020 hakuun, vaan tähtäsin suosiolla kevään 2021 hakuun. Jatko-opiskeluoikeutta hakiessa kun tutkimussuunnitelman pitää olla jo melko valmiina, näin ainakin Lapin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan hakiessa. Toki käytännöt vaihtelevat ja kannattaa aina tarkistaa oman opinahjon ohjeet huolellisesti.
Mitä asioita tutkimussuunnitelma sisältää?
Tutkimussuunnitelmassa kuvataan, mitä ollaan tutkimassa ja miten tutkimuksen tulisi edetä. Suunnitelmassa joutuu kuvaamaan paitsi muille, myös itselleen, mitä oikein on tekemässä. Minulle itselleni on ainakin ollut hyödyllistä, kun joudun selittämään jollekin, mitä aion tutkia, oli se sitten suullisesti tai kirjallisesti. Kirjalliseen muotoon saatettu kuvaus tutkimuksen etenemisestä toimii ohjeena sille, mitä teen seuraavaksi.
Tutkimussuunnitelmassa tulisi myös osoittaa, että tunnet aihepiirin, johon tutkimuksesi sijoittuu. Pitää siis lukea aiempia tutkimuksia sekä viitata niihin suunnitelmassa. Tutkimuksen teko on jatkossakin lähinnä lukemista ja kirjoittamista, ja mitä enemmän luet ja kirjoitat, sitä varmemmin etenet.
Väitöskirjoja on pääosin kahdenlaisia: monografia, eli perinteinen, kirjamainen väitöskirja, sekä artikkeliväitöskirja, eli nimensä mukaisesti lyhyemmistä artikkeleista ja yhteenvedosta koostuva väitöskirja. Päätin heti alkuvaiheessa tehdä artikkeliväitöskirjan. Artikkelit tulee julkaista tieteellisissä lehdissä ennen väitöskirjan julkaisua. Artikkelien kirjoittaminen ja julkaistavaksi saaminen kuvaa paremmin tutkijan työtä tohtorin tutkinnon saavuttamisen jälkeen, kuin monografia.
Tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata tutkimuksen tavoitteet ja se, mitä hyötyä juuri tästä tutkimuksesta on. Väitöskirjatasoisen tutkimuksen tulee tuottaa maailmaan uutta tietoa, eli on myös osoitettava, ettei juuri tällaista tutkimusta ole ennen tehty. Tutkimusaiheen riittävä rajaus on tärkeää. Suunnitelman kirjoittaminen auki auttaa myös aiheen rajauksessa.
Tutkimussuunnitelmasta käy ilmi, millaisia osatutkimuksia ja niistä kertovia artikkeleita minulla on tarkoitus tehdä ja jopa se, mihin lehtiin niitä tarjoan julkaistavaksi. Suunnitelmassa on mukana myös tutkimuksen alustava aikataulu.
Tutkimussuunnitelmaa kirjoittaessa ohjaajan apu oli aivan oleellista ja korvaamatonta. Hän esimerkiksi vinkkasi, mihin lehteen mikäkin artikkeli voisi sopia. Oli ilo tavata ohjaajani ensimmäistä kertaa ihan livenä elokuussa, kun olimme jo vuoden verran keskustelleet enemmän tai vähemmän säännöllisesti teamsissä. Vaikka tutkimusta tehdään yksin, ei se etenisi ilman muiden apua.
Sain kuin sainkin tutkimussuunnitelmani valmiiksi kevään 2021 hakuun, ja sain jatko-opiskelupaikan. Hieman yllätyksenä tuli ehkä se, että eihän tutkimussuunnitelma silti mikään valmis ollut. Sitä tarvitaan edelleen haettaessa apurahoja, joilla tutkimuksen voisi rahoittaa. Lisäksi suunnitelma elää ja sitä täytyy tarpeen mukaan muokata. Jatko-opiskelupaikan saaminen oli vasta alku tälle projektille.
Lisää tietoa tutkimussuunnitelman laatimisesta löytyy esim. täältä.
Apurahojen hakeminen on osoittautunut olevan aivan oma taiteenlajinsa. Siitä lisää ensi kerralla!
Lue myös: Väitöspäiväkirja osa 1: Alku.