Minun jouluni

Minun jouluni

Millainen on sinun joulusi? Minun jouluni on lumenvalkoinen, tähtikirkas, kuusentuoksuinen ja suklaanmakuinen. Minun jouluni on täynnä iloa, rauhaa, kimallusta ja taikaa!

Joulu on sekoitus vanhoja perinteitä ja uusia tapoja. Se on sekoitus onnellisia lapsuusmuistoja ja tätä hetkeä, jossa onni on läsnä. Kun pysähtyy kokemaan joulun tunnelman, tuntee suurta kiitollisuutta siitä kaikesta, mitä on. Tässä ja nyt.

Joulu on hetkissä. Niissä pienissä arjen asioissa, joita joulukuussa tapahtuu. Jännitys joulukalenterin luukkua avatessa. Ilo joulukoristelaatikkoa esille otettaessa. Joululauluissa. Kynttilän liekissä. Piparkakkutalo ei ehkä ole maailman kaunein (tänä vuonna lapset nimesivät sen ränsistyneeksi autiotaloksi), mutta sen tuoksu on juuri oikea.

Elämä ei ole täydellistä, ei joulukaan. Minulle täydellistä joulua ei ole olemassakaan. Jokin on aina vähän keskeneräistä tai sinnepäin. Ihan joka nurkkaa ei ehditty siivota tänäkään jouluna. Uudet jouluvalot jäivät taas kauppaan, mennään näillä vanhoilla vielä tämä joulu. Viime vuonna kuusi oli isompi ja tuuheampi, mutta ihan hyvä on kyllä tämäkin!

Meidän perheessä kantavana periaatteena on aina ollut good enough. Ihan täydellistä ei ole, mutta riittävän hyvää kuitenkin. Mikä helpotus ja rauha, kun ei tarvitse pyrkiä kaikessa täydellisyyteen!

Sillä minun jouluni tarkoittaa myös lomaa ja rauhoittumista. Ihania joutilaita päiviä ilman tarvetta mennä minnekään. Hautautumista kirjan ja konvehtirasian kanssa sohvannurkkaan. Pitkiä kävelylenkkejä lumisessa maisemassa jouluvaloja ihastellen. Pitkiä ja levollisia yöunia.

Olen etuoikeutettu, kun saan asua paikassa, jossa jouluna on aina lunta. Ainakaan tähän ikään mennessä en ole kertaakaan viettänyt lumetonta joulua. Kaamos täällä päättyy jouluaattona, mutta hämärän hyssyä riittää pitkälle tammikuuhun, ennen kuin aurinko taas pilkahtaa.

Ei täälläkään kokonaan välty kiireeltä ja kauppajonoissa hikoilulta. Se on kuitenkin aika vähäistä. Aatonaattona tehdään viimeiset ruokaostokset, ja sen jälkeen voi kiireetön joulunvietto alkaa.

Lapsuudenkodissani koristeltiin kuusi aina aattoaamuna. Mekin teimme pitkään niin, kunnes viime vuonna päätimme koristella kuusen jo aatonaattoiltana. Niin saamme herätä jo jouluaattoaamuun kuusen kimallellessa valmiina (eikä sitä imuria tarvitse kaivaa esille Lumiukkopiirretyn aikaan!).

Perinteet ovat tärkeitä joulussa. Mitään perinteitä ei kuitenkaan kannata pitää itsestään selvinä. Voisiko joitakin perinteitä tarkastella? Jos jokin perinne ei enää toimi tai tunnu mielekkäältä, voisiko sitä muokata hieman enemmän omannäköiseksi?

Jouluun liittyy vahvoja tunteita, eikä omia ja toisten perinteitä ole aina ihan helppo sovittaa yhteen. Tässäkin toimii mielestäni good enough -periaate. Löydämmekö yhdessä keskustellen meille kaikille sopivan tavan toimia?

Kuva Jill Wellington Pixabaystä

Meidän perheen joulu

Olen onnekas, kun saan viettää joulua kuten haluan. Meidän perhe on jo löytänyt meille sopivat joulunviettotavat.

Aatonaattoiltana siis koristellaan kuusi. Mieheni on hakenut kuusen metsästä jo hyvissä ajoin. Aito kuusi tuoksuu niin hyvälle! Koristeissa on mukana vanhoja, jo lapsuudesta tuttuja ihanuuksia sekä uusia, omien lasten tekemiä koristeita ja muutamia itse ostamiani. Suosikkini ovat Disney Storen Tiku ja Taku sekä Peter Pan ja Helinä-keiju, Disney-fani kun olen 🙂

Ei tulisi mieleenkään uudistaa kaikkia kuusenkoristeita kerralla. Tänä jouluna en osta yhtään uutta koristetta. Meidän kuusessa (tai joulussa muutenkaan) ei ole teemaväriä.

Joulusiivous on tässä vaiheessa myös valmis ja kaikki hankinnat tehty. Yksi parhaista hetkistä joulussa onkin mielestäni juuri 23. päivän ilta, kun kaikki on valmista. Nyt saa joulu tulla!

Aattoaamuna heräillään rauhassa. Aamupalaksi on riisipuuroa (itse keitettyä) ja luumusoppaa (kaupasta ostettua). Aamiaisen jälkeen käydään saunassa, ja yritetään ehtiä katsoa Lumiukkopiirretty ja joulurauhan julistus. Jos jonakin vuonna jompikumpi jää näkemättä, ei haittaa. Joulu ei mene pilalle, vaikka jokin pieni yksityiskohta jää puuttumaan.

Kello kahdelta on joulukirkon aika. Sinne mennään potkurilla. Lapsena joulukirkossa käynti oli vähän sellainen tylsä hetki kesken hauskan päivän, nyt yksi aaton kohokohdista. Joulukirkossa tunnen aina, kuinka edelliset sukupolvet ovat läsnä yhteisessä hetkessä. Kun koko täpötäysi kirkko kajauttaa yhdessä ilmoille virren Maa on niin kaunis, ei elämästä puutu mitään. Jos joulussa voi olla yksi täydellinen hetki, se on tämä.

Joulukirkon jälkeen käydään vielä hautausmaalla sytyttämässä kynttilät, jos niitä ei ehditty viedä ennen kirkonmenoja. Hämärtyvässä iltapäivässä satojen kynttilöiden valaistessa hautausmaa näyttäytyy satumaisen kauniina.

Potkurilla huristellaan takaisin kotiin ja ihastellaan samalla kylän jouluvaloja. Nyt on jouluaterian aika! Yhteisen pöydän ääressä meitä oli viime vuonna 12 henkilöä, tai oikeastaan 13, mutta yksi oli vielä äitinsä vatsassa. Nyt hänkin on mukana, vaikka ei vielä taida pöydässä istuakaan.

Kun on syöty, odotellaan hetki joulupukkia. Ja sieltä hän saapuukin, ehtiiköhän tänä vuonna ihan sisälle asti? Viime vuonna vain vilkutteli ohikulkiessaan, oli niin kiireinen aatto!

Joulun paras hetki lapsena oli juuri tämä. Lahjat jaetaan ensiksi ja sitten jokainen saa avata omansa. Mitähän yllätyksiä tänä vuonna on kääriytynyt paketteihin?

Joulukahvit juodaan lahjojen avaamisen jälkeen. Mihinkään ei ole kiire. Jouluvieraat lähtevät omiin koteihinsa ja oma perheemme rauhoittuu joulun viettoon. Aattoillan ratoksi saatetaan vielä katsoa yhdessä jokin hyvä elokuva. Ikisuosikkini on Love, Actually.

Niin jouluaatto on ohi, mutta parhaat lomapäivät ovat vielä edessä. Joulukuun loppu on aina erityinen ja täynnä taikaa. Olen syntynytkin joulunpyhinä. Niinpä loppuvuosi on yhtä juhlaa!

Minun jouluni on yhdessäoloa rakkaiden ihmisten kanssa. Joulu on täynnä tunteita: iloa, riemua, hartautta ja haikeuttakin kaiken katoavaisuuden edessä. Ja kiitollisuutta siitä, että tämänkin joulun sain kokea. Joulu on elämää!

Blogi jää pienelle joulutauolle. Palaan seuraavan kerran jo ennen vuoden vaihdetta: silloin on luvassa uusia tuulia vuodelle 2020! Ole siis kuulolla!

Toivotan sinulle oikein lämmintä ja rauhallista joulua! Olkoon joulusi ihana ja omannäköinen! Mutta ei täydellinen 😉

Muut jouluaiheiset kirjoitukseni:

Back to Top