Lapsi tuo tullessaan paitsi paljon onnea ja rakkautta, myös alati kasvavan tavarapaljouden. Lapsiperheissä leluja, vaatteita, harrastusvälineitä ja koulutarvikkeita riittää. Miten lapsiperheen tavarakaaoksen voisi saada haltuun? Miten KonMari ja lapset sopivat yhteen?
Meillä paras keino karsia lasten tavaroita on ollut tämä: anna lapselle KonMari-kirja luettavaksi!
Keskimmäinen lapsemme luki vaaleanpunaisen kirjan vajaa pari vuotta sitten. Luettuaan kirjan hän järjesteli huoneensa itse ja karsi huomattavan määrän vaatteitaan ja tavaroitaan. Hän oli silloin 9-vuotias.
Siihen aikaan 7-vuotias pikkusisko otti innoissaan vastaan kaikki isosiskolta säästyneet aarteet. Häntä ei todellakaan kiinnostanut mikään KonMari. Kuten ei isoveljeäkään, ei silloin eikä nyt.
Yllättäen pikkusisko kiinnostuikin jostain syystä KonMarista hiljattain. Isosisko oli lueskellut kirjaa uudelleen välillä, ja ehkä pikkusiskoa kiinnosti, mitä siinä kirjassa lukee, kun toinen jaksaa lueskella sitä aina vain uudelleen ja uudelleen. Niinpä tässä eräänä päivänä pikkusiskokin tarttui vaaleanpunaiseen kirjaan.
Pikkusisko on nyt itse 8-vuotias, joten ehkä aika oli kypsä. Tosin 13-vuotias isoveli ei edelleenkään halua kuulla koko kirjasta yhtään mitään, joten ei se ikäkään tässä välttämättä vaikuta…
Viime syksynä kävin itse viimeksi läpi koko KonMari -projektin tavoitellessani minimalismia. Samassa yhteydessä lastenhuoneetkin siivottiin. Keskimmäinen lapsi hoiti homman tuolloin täysin itsenäisesti, ja minä olin esikoiseni ja kuopukseni apuna. Mutta nyt huoneet olivat taas hujan hajan.
10-vuotiaan KonMari -projekti
Kumpikin tytöistä halusi nyt siis raivata oman huoneensa. Lupasin olla apuna projektissa. Nyt 10-vuotias isosisko ei KonMarin lupauksista huolimatta ollut onnistunut pitämään huonettaan täysin järjestyksessä, joten hän itse halusi tehdä uuden järjestely- ja karsintakierroksen.
Helatorstaiviikonlopulle osui monta vapaapäivää putkeen. Niinpä ryhdyimme puuhaan torstaina. Vaatteet isosisko oli käynyt läpi täysin itsenäisesti jo pari päivää aiemmin, joten jatkoimme yhdessä kirjoista ja etenimme muutenkin kirjan ohjaamassa järjestyksessä.
Koko huoneen läpi käymiseen meni vain kaksi tuntia. Aiempi tavaroiden karsiminen auttoi siis siinä, ettei urakka ollut nyt suuri. Huoneeseen oli kuitenkin kertynyt jopa silkkaa roskaa, jotka vielä muutama kuukausi sitten olivat tyttärelleni suuria aarteita.
Lapsi itse pohti kovasti sitä, miksi oli kerännyt roskia säilytettäväksi. Vastasin, että lapselle mitä erikoisemmat esineet voivat olla arvokkaita, ja kasvun myötä mielipide saattaa muuttua.
Lisäksi tyttäreni pohti sitä, oliko tämä nyt KonMarin lupaama lopullinen karsintakierros. Tähän vastasin vain, että äitikin on käynyt läpi tämän projektin monta kertaa ja aina voi mieli muuttua. Lapsi on vielä kasvuiässä, joten hänen mielensä muuttuu vielä varmemmin, kuin aikuisen. KonMari ei itse ensimmäistä kirjaa kirjoittaessaan ole tainnut ottaa tätä huomioon.
Marie Kondokin on ensimmäisen kirjansa jälkeen muuttanut mieltään saatuaan itse lapsia. Lapsiperheen koti on harvoin järjestyksessä. Lue lisää täältä.
Totesimme siis yhdessä, että tuskinpa tämäkään oli viimeinen tavaroiden karsinta- ja järjestelyprojekti. Mutta se ei haittaa: Koska tähän meni vain vähän aikaa ja lapselle tuli hyvä mieli aikaansaannoksestaan, tätä voi tehdä jatkossakin hyvillä mielin!
Tytär oli siis todella tyytyväinen siistiin huoneeseensa. Hän iloitsee siitä, että siivous on nyt helppoa ja nopeaa. Lisäksi tärkeät tavarat löytyvät varmasti. Koska kaikelle on paikkansa, on tavarat kätevä laittaa paikoilleen saman tien käytön jälkeen. Huoneessa voi aidosti rentoutua ja viihtyä 🙂
8-vuotiaan KonMari -projekti
Pikkusiskon huonetta ei sitten ihan kahdessa tunnissa selvitettykään. Hän ei siis ollut aiemmin halunnut juurikaan karsia tavaroitaan, joten niitä oli paljon. Vaatteet eivät mahtuneet niille varattuun tilaan, kirjoja säilytettiin lattialla, leluja ei jaksettu kerätä paikoilleen, vaan niitä oli vain nosteltu tasoille ja… No, voit kuvitella lopputuloksen. Kokemukseni mukaan kyseessä oli siis ihan tavallinen lastenhuone.
Kuopus ei ole edelleenkään lukenut vaaleanpunaista kirjaa kokonaan, mutta jo yksi kohta tuntui tekevän vaikutuksen häneen. Se kohta kuuluu näin:
Kuvittelepa nyt, että asut tilassa, jossa on pelkästään iloa tuottavia tavaroita. Eikö se kuulu haaveilemaasi elämäntyyliin?
Marie Kondo
Eli toisin sanoen, eikö sinustakin olisi ihanaa, jos ympärilläsi olisi vain rakkaita tavaroita, jotka tuottavat sinulle iloa?
Tämän luettuaan kuopus oli siis kovin malttamaton tarttumaan toimeen. Marie Kondo osaa todella innostaa ihmisiä raivaamaan kotejaan. Hän puhuu varsin tylsästä askareesta eli siivoamisesta ja karsimisesta niin kuin ne olisivat valtavan innostavia puuhia. Se lienee hänen suosionsa salaisuus.
Siispä tuumasta toimeen! Perjantaina aloitimme projektin kuopuksen vaatteista. Niitä olikin taas valtavasti, kun isosisko oli niitä hänelle juuri lahjoittanut. Nyt pikkusisko suhtautui saamiinsa vaatteisiin selvästi eri tavoin kuin ennen. Hän ei ottanut kaikkia vastaan automaattisesti, vaan mietti oikeasti, haluaako käyttää niitä vai ei. Näin vaatevarasto kutistui järkeviin mittoihin (ja mahtui hyvin vaatekaappiin).
Jatkoimme kirjoista ja samalla kävimme läpi joitakin leluryhmiä. Ihan KonMarin järjestyksessä ei siis menty 🙂 Saimme perjantaina jo lattian raivattua tyhjäksi (ne kirjatkin kun olivat aiemmin lattialla, nyt ne ovat kaapissa).
Kaunis ilma kuitenkin kutsui meitä ulkoilemaan ja totesimme, että projektia voi jatkaa seuraavana päivänä. Ei kaikkea tarvitse saada heti valmiiksi. Varsinkin lapsen kanssa työskennellessä tauot ovat tärkeitä, ja päivään pitää mahtua myös ulkoilua ja leikkiä, eikä pelkkää siivousta!
Lauantaina jatkoimme huoneen raivaamisen loppuun saakka. Lapsi karsi pöytälaatikoistaan suuren määrän erilaisia papereita ja vihkoja. Lisäksi poistoon meni kokonaisia leluryhmiä, tällä kertaa: pikkulegot, barbit, petsit, shopkinit ja osa pehmoleluista. Säilytettäväksi jäivät esimerkiksi leikkiruoat ja -astiat, joitakin pehmoja, L.O.L.-lelut (pieniä nukkeja) ja muutamia muita. Leluja talosta löytyy siis jatkossakin!
Huoneessa vaihdettiin lopuksi vielä huonekalujen järjestystä. Lopputuloksena oli kaunis, siisti huone ja tyytyväinen ja onnellinen lapsi.
Lisäksi saimme kesäksi itsellemme pienen projektin: tarkoituksena on koota kaikki friends- ja prinsessalegosetit myyntiä varten. Siinäpä sitä riittää puuhaa sadepäiviksi!
Miten lastenhuoneet saa pysymään järjestyksessä?
Raivaa säännöllisesti
Tämä ei ollut todellakaan ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun raivasimme lastenhuoneita. Lasten tavaroita on niin paljon, että ilman jatkuvaa karsimista säilytystilat loppuvat alta aikayksikön. Karsintaa ei kannata tehdä jatkuvasti, se on loputon suo. Paremmin toimii karsintakierros esimerkiksi kahdesti vuodessa.
Lue lisää täältä, täältä ja täältä.
Vähennä taloon tulevan tavaran määrää
Tämä on helpommin sanottu kuin tehty! Mutta kannattaa ainakin yrittää. Näin kesän alussa kotiin rantautuu esimerkiksi paljon vanhoja koulukirjoja ja taideteoksia. Ne on paras käydä läpi saman tien. Parhaat taideteokset voi säilyttää, loput joutavat kierrätykseen. Vanhoja koulukirjoja meillä ei säilytetä lainkaan.
Ihan joka reissulta ei kannata tuoda tuliaisia kotiin. Jos tuliaisia lapsille haluaa tuoda, voi tuoda jotain syötävää. Joulu- ja synttärilahjojen kanssa voi yrittää pitää määrän maltillisena.
Aika aikaa kutakin!
Lapsella saa olla omia tavaroita, joiden säilytyksestä hän itse päättää. Lapsen tavaroille on hyvä osoittaa oma tila, jossa hän niitä säilyttää. En suosittele, että lapsen tavaroita käydään läpi ilman hänen lupaansa, ellei kyseessä ole todella pieni lapsi.
Jos lapsi ei halua luopua mistään, anna olla ja yritä myöhemmin uudelleen. Lapset kasvavat nopeasti ja mieli muuttuu kyllä. Tuskinpa teini haluaa säilyttää suurta määrää leluja. Ja jos haluaa, niin kuin meillä esikoinen legoja, niin sen kun säilyttää. Ei niitä tarvitse koko talossa olla, vaan niillä on oma paikkansa teinin omassa huoneessa.
Lapsiperheen koti on elämää, ei somekuvia varten. Jos tavaramäärä ahdistaa, raivaa omat tavarasi ensiksi. Kun omat kamat ovat järjestyksessä, sitä sietää paremmin muiden sotkuja.
Ei kodin tarvitse olla tiptop koko ajan. Ainakin minua rauhoittaa ajatus, että saan kodin järjesteltyä kuntoon nopeasti tarvittaessa. Kerran viikossa siirtelen tavaroita paikoilleen viikkosiivouksen yhteydessä. Muina päivinä käytän aikani mielummin muihin puuhiin. Lapset siivoavat omat huoneensa itse.
Rentoa ja aurinkoista kesää, joko tavaranraivauksella tai ilman! 🙂